Puunpolton pienhiukkaspäästöt puhuttavat yhä kiivaammin. Puulämmitys tulee olemaan aina osa suomalaista kulttuuria. Lämmityskauden aikana Suomessa tuotetaan pelkästään sähkölämmitteisissä asunnoissa tulisijoilla 775 GWh määrä energiaa, joka vastaa lähes yhden ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Nyt keskitytään entistä enemmän siihen, kuinka puunpolton pienhiukkaspäästöt saataisiin minimiin. Tutkimustulosten perusteella tulisijakannan uusimisella on merkittäviä vaikutuksia pienhiukkaspäästöihin. Nykypäivän energiatehokas tulisija säästää myös selvää rahaa sähkönkulutuksessa – etenkin yhdistettynä lämpöpumppuun.

Laitekannan uusimisen vaikutuksista vahvaa näyttöä

Nykypäivän tulisijat ovat suunniteltu polttotekniikaltaan tehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi. Ongelmana on, että käytössä oleva laitekanta on vanhentunutta. Vanha tulisija tuottaa jopa puolet enemmän päästöjä kuin nykyaikainen ja polttotekniikaltaan kehittynyt tulisija. Norjassa, jossa lämmittämisen olosuhteet ovat hyvin lähellä Suomen olosuhteita, on Bergenin kunnan alueella tutkittu, kuinka 10 000:n tulisijan uusimisen vaikutukset ovat näkyneet päästöjen vähenemisenä. Norjan tulisijayhdistyksen NorsK Värmen hallituksen jäsen Rene Christensen tuo esiin Nansen ympäristön tutkimussäätiön (NERSC) tutkimuksen, kuinka pienhiukkaspäästöt Bergenin kunnan alueella tulevat vähenemään jopa 64% vuoteen 2021 mennessä tulisijakannan uusimisen myötä. Tutkimusraportti Nansenrapporten julkaistiin Puulämmityspäivässä 5.2.2020 Helsingissä.

Puunpolton pienhiukkaspäästöt selkeästi pienemmät laitekehitystyön tuloksena

Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari osoitti Puulämmityspäivässä selkeää näyttöä Kiuas2-hankkeen tuloksista, kuinka kiukaiden kehittämisen myötä kaikkein suurimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat jääneet pois mittaustuloksista. Kiukaiden CE-merkinnän (2013) seurauksena myös kaikkein suuripäästöisimmät kiukaat ovat jääneet pois markkinoilta. Laitekehitystyössä oleellista on yhteistyö laitevalmistajien kanssa, sillä kehittäminen on yksilöllistä. Kehitystyön pohjana ovat mittaukset, tutkimustyö ja tiedon tuottaminen. Kansallisen ilmansuojeluohjelmaan 2030 on linjattu toimenpiteitä puun pienpolton pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi, kertoo kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä. ”Meidän on syytä olla ylpeitä. Suomessa olemme laitekehitystyössä edelläkävijöitä”, iloitsee Pokka Puulämmityspäivän avauspuheessaan. Ilmansuojeluohjelmassa ohjauksen ja informaation jakaminen oikeasta puunpoltosta on keskiössä.

Suomen suosituin hybridilämmitysjärjestelmä

Puulämmitys yhdistettynä lämpöpumppuun säästää selvää rahaa sähkönkulutuksessa, ja lämmitysmuodot tukevat tehokkaasti toinen toisiaan. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen tuo esiin hybridijärjestelmän hyötyjä: Esimerkiksi pakkashuipuilla ilmalämpöpumppu jakaa tehokkaasti tulisijan lämmön ympäri huoneistoa ja poistoilmalämpöpumppu taas puulämmityksen lämmön lattiaan tai pattereihin. Lämpöpumppuja myydään Suomessa lähes 100 000 kappaletta vuosittain. Sen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, sillä esimerkiksi vuoden 2000 määrä oli reilusti alle parituhatta kappaletta. Suomen lämmityksestä noin 30% tuotetaan puulla ja lämpöpumpulla tai niiden yhdistelmällä. Kahden suosituimman, uusiutuvaa energiaa käyttävän, lämmitysmuodon yhdistäminen toisiinsa onkin Suomen suosituin hybridilämmitysjärjestelmä 2020-luvulla.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY järjestää vuosittain Puulämmityspäivän yhteistyössä MotivanLähienergialiitto ry:n, Bioenergia ry:n sekä Suomen Omakotiliitto ry:n kanssa.

Luennoitsijoiden esittelemät tutkimustulokset ja materiaalit

TSY PUULÄMMITYSPÄIVÄ