Itä-Suomen Yliopiston dosentti Jarkko Tissari kertoi 2019 käynnistyneen puukiukaita koskevan suurhankkeen alkuvaiheista. Uudessa nelivuotisessa Kiuas-2 hankkeessa on mukana iso joukko maamme suuria kiuasvalmistajia, IKI, Harvia, Narvi, Misa, Teuvankeitin tehdas ja Muko, sekä useita suuria kaupunkeja.

Viime keväänä julkaistujen tulosten jälkeen Kuopiossa on selvinnyt lisätietoja kiukaiden toiminnasta. Laboratoriossa on mm. tutkittu primaari ja sekundaari-ilman suhteellisen määrän vaikutusta yhden kiuasmallin toimintaan. Tässä havaittiin, että primaari-ilman rajoittaminen arinaa pienentämällä ja samaan aikaan toisioilmaa lisäämällä paransi tuloksia päästöjen sekä hyötysuhteen osalta! Parempia palamistuloksia saatiin myös raottamalla hieman tulipesän suuluukkkua.

Kiukaan suuluukun avaamisen vaikutus päästöihin (C) Jarkko Tissari, Itä-Suomen Yliopisto. Esitetty Tulisijayhdistyksen Puulämmityspäivässä 2020

Myös kaivattuja vinkkejä oman kiukaan päästöjen arviointiin saatiin hieman. Savun väriä pidetään edelleen helpoimpana tapana arvioida kiukaan päästöjä. Mitä vähemmän näkyvää savua, sitä parempaa palamista. Alla olevassa kuvassa näkyy pari esimerkkiä:

Miltä enemmän ja vähemmän mustaa hiiltä sisältävä savu näyttää: 60 ja 120 (mg/nm3), tavoite 20-30 ja neljäs kuva jossa mahdollisesti moninkertaiset päästöt, joita vanhoilla kiukailla tavattiin. (C) Jarkko Tissari, Itä-Suomen Yliopisto. Esitetty Tulisijayhdistyksen Puulämmityspäivässä 2020

Kosteaa puuta sopiikin polttaa! (varauksella)

Perusohje saunan lämmityksessä on käyttää aina vain kuivaa polttopuuta. Kuopion tutkimusten perusteella on kuitenkin mahdollista, että kuiva puu saattaa palaa liian nopeasti kiukaassa ja itse asiassa kosteampi saattaa tuottaa pienemmät päästöt!

Tissari on varovainen vähemmän kuivan puun suositusten suhteen, mutta kertoo, että kuivalla puulla voimakkaasti savuttavien kiukaiden kanssa voisi kokeilla suoraan ulkoa otettua (kosteampaa) puuta ja katsoa hälveneekö savu.

Puun kosteus vaikuttaa odottamattomasti mustan hiilen pitoisuuksiin ilmassa: ”huono” kiuas polttaa kuivan puun liian nopeasti. Punainen viiva on ”erittäin kuiva” 11% puu, katkoviiva 18% ”kelvollinen” ja vihreä katkoviiva 28% kosteahko (C) Jarkko Tissari, Itä-Suomen Yliopisto. Esitetty Tulisijayhdistyksen Puulämmityspäivässä 2020

Norjan malli

Tapahtumassa kuultiin kiinnostava esitys alun perin norjalaisen tulisijavalmistaja JØtulin Rene Christensenilta. Hän kertoi, että Norjassa pientulisijojen päästöjen vähentämiseen on suhtauduttu pitkään vakavasti ja nyt alkaa viikate heilua tosissaan.

Erilaisilla toimilla on kannustettu kaupungeittain asukkaita uusimaan tulisijoja heidän omien ”Clean burn” vaatimusten mukaisiksi. Näillä toimin päästöt ovat laskeneetkin tuntuvasti.

Työ ei kuitenkaan ole vielä loppu, vaan esimerkiksi Bergenin kaupungissa on päätetty kieltää vanhanaikaiset kaminat ja takat kokonaan vuonna 2021! Samaan aikaan tarjotaan 50 miljoonaa kruunua (n. 5 m €)  tukena edelleen iäkkään tulisijakannan uudistamiseen. Norjassa ei kuitenkaan odoteta, että ketään laitettaisiin vankilaan vanhojen tulisijojen käytöstä, toisin kuin Puolan Krakovassa!

Lisää Christensenin esityksestä TSY:n tiedotteessa

Saunalogia